
Palvelutehtaan tarinoita, osa 1/5: Kyllä ennen oli kaikki paremmin!
Justin | 1.6.2021Saammehan esitellä: Talousosaston Rouva Nyyssönen. Laskutikun ja tilikirjojen armoitettu haltija jo vuodesta 1945.

Saammehan esitellä: Talousosaston Rouva Nyyssönen. Laskutikun ja tilikirjojen armoitettu haltija jo vuodesta 1945.

Ville Mononen kehitti Justinilla opinnäytetyössään kilpailija-analyysikonseptin. Miten se tehtiin ja millainen konseptista tuli?

”Geeneissäni on aina ollut jonkinlainen kumma mutaatio, joka ohjaa tarvettani ja haluani jatkuvasti ymmärtää, miten asiat toimivat ja haastaa minua toiminnan jatkuvaan parantamiseen.”

Mikon tarina on yksi esimerkki siitä, miten urapolku voi ottaa uutta suuntaa muuallakin kuin isoissa korporaatioissa.

”Justinin kulttuuri on hyvin avoin, start-up-tyyppinen. Työni sisältö on kehittynyt ja oma osaaminen kasvanut koko ajan. Titteleillä ei ole merkitystä. Jos haluat ottaa vastuuta, sitä sinulle annetaan.”

Näitä meidän juttuja on oikeasti pirun siistiä tehdä, toivottavasti meininki näkyy myös ulospäin.
Motivaationa tutkielmalle toimi verkkomuotoisen tiedon visualisoinnin tarpeellisuus esimerkiksi ohjelmoinnin opetuksessa ja ohjelmien käyttöliittymissä.
Tiedätkö, mitä kaikkea palvelusalkunhallinnan kokonaisuuteen kuuluu – ja miten strategia siihen liittyy?

Justinin nimi soittaa monella kelloja, kun puhutaan palvelusalkusta ja – luettelosta tai CMDB:stä ja konfiguraationhallinnasta. Tittelinä monella justinlaisella on kuitenkin arkkitehti. Mitä muotoilevan palvelunhallinnan yrityksessä palvelu- tai ratkaisuarkkitehti oikeasti tekee? Palveluarkkitehti Vesa Laurila kertoo.
Palvelullistumisessa on kyse prosessien aktiviteettien ja tuotteiden paketoimisesta palveluiksi. Kyse on myös asennemuutoksesta ja uudesta tavasta ajatella: Asiakkaan ei tarvitse kantaa huolta palvelun tuottamiseen tarvittavista kyvykkyysitä ja resursseista – ne ovat palveluntarjoajan päänsärky.

Laadukkaiden ja asiakkaiden tarpeita vastaavien palveluiden tuottaminen vaatii aitoa empatiakykyä ja halua ymmärtää asiakkaan ongelmia, odotuksia ja tarpeita.
Tällä kertaa blogivuorossa on Justinin kesävahvistus Sampo Rapeli. Sampolla on taustalla kaksi vuotta opintoja Aalto-yliopistossa ja tässä blogissa hän kirjoittaa kesän kokemuksistaan Justinilla palvelunhallinnan maailmassa.
Koko palvelutuotteen elinkaaren hallintaan tarvitaan ainakin jonkinlaisia työkaluja. Valinnanvaraa nykyisin riittää. Skaala alkaa taulukkolaskentaohjelmista (jätän tukkimiehen kirjanpidon tietoisesti pois) ja päättyy hyvin hienostuneisiin ja toisinaan järkälemäisiin palvelunhallinnan järjestelmiin.
Mitkä meidän palvelumme ovat. Miten palvelu määritellään ja mitä siihen kuuluu. Miten pidämme huolta, että tarjoamme sellaisia palveluita, joita asiakkaat haluavat?

Kun palvelua katsotaan kokonaisuutena niin sisältä kuin ulkoa, tunnetaan asiakkaiden kulkema palvelupolku ja ymmärretään palveluita tuottavan organisaation tuotantoketju päästä-päähän, pystytään kehittämään ja tuottamaan parempia palveluita.
Mitä palveluntarjoaja ja sisäinenkin palvelutoimija voisi huomioida nopeuttaakseen ja helpottaakseen laajojen ja kompleksisten palveluiden käyttöönottoa? Tämä kirjoitus on neljäs ja […]

Aika usein loppuasiakkaat olettavat palveluntarjoajan ratkaisevan kaikki asiat “palveluna” – ostettiinhan tämä hanke avaimet käteen -periaatteella.

Insinööri-ekonomistina olen kokenut palvelumuotoilutekniikat innostaviksi ja toisaalta haastaviksi luovan aspektin takia, toisaalta systemaattisiksi tavoiksi palastella uusi palvelu hallituiksi kokonaisuuksiksi.