Miten kandityö liittyy työelämään?

Jo yli vuosi sitten työhaastattelussa kävi ilmi Justinin kiinnostus opinnäytetöihin, vaikka kandityö tuntui toisen vuoden opiskelijalle vielä melko kaukaiselta. Kun lähdin valitsemaan aihetta kandidaatintutkielmalle viime vuoden syyskuussa, päädyin valitsemaan tiedon visualisointiin liittyvän aiheen, joka oli myös Justinin näkökulmasta mielenkiintoinen. Lopulta aihe tarkentui muotoon ”Visualisointivalinnat verkkomuotoisten tietorakenteiden havaitsemisessa”. Vaikka en tehnyt tutkielmaa suoraan Justinille, sain käyttää työaikaa kandin työstämiseen. Tässä blogijulkaisussa esittelen tutkielman keskeiset tulokset ja mitä ne tarkoittavat Justinin näkökulmasta.

Tutkielma

Toteutin kandin kirjallisuustutkimuksena, eli hain tietoa tieteellisistä artikkeleista ja oppikirjoista, eikä kokeellista osaa ollut. Tutkielman sisältöä ohjasivat asettamani kolme tutkimuskysymystä:

  1. Mitkä ovat tärkeimmät verkkotyypit ja verkkomuotoiset tietorakenteet?
  2. Millaisia vaihtoehtoja verkkomuotoisten tietorakenteiden visualisointiin liittyy?
  3. Miten visualisoinnista saadaan mahdollisimman selkeä?

Motivaationa tutkielmalle toimi verkkomuotoisen tiedon visualisoinnin tarpeellisuus esimerkiksi ohjelmoinnin opetuksessa ja ohjelmien käyttöliittymissä. Sovelluksissa käytettävä tieto on usein verkkomuotoista ja visualisoimalla voidaan näyttää kerralla suuria määriä tietoa, jonka sisäistäminen tekstipohjaisena on vaikeaa. Toisaalta visualisointi ei aina ole tehokasta. Huonoilla visualisointivalinnoilla voidaan pahimmillaan johtaa havaitsijaa harhaan tarkoituksella tai vahingossa. Vaikka verkkojen visualisoinneista ja tietorakenteista on olemassa tutkimustietoa, suoraan verkkomuotoisten tietorakenteiden visualisoinnista sitä on vain vähän.

Verkot ja tietorakenteet

Verkot ovat rakenteita, jotka koostuvat solmuista ja niitä yhdistävistä kaarista. Esimerkki verkosta on kaupunkien välinen tieverkosto, jossa solmuja ovat kaupungit ja kaarina toimivat kaupunkien väliset tiet. Verkoilla on paljon sovelluksia tieteen ja tekniikan aloilla ja koska tutkielma keskittyy tietorakenteisiin, asiaa käsitellään tietotekniikan näkökulmasta.

Tietorakenteilla tarkoitetaan tutkielmassa melko laajasti ”erilaisia tapoja järjestellä tietokoneen käyttämää tietoa”. Näihin luetaan mm. hakemistoista ja tiedostoista koostuva tiedostojärjestelmä, järjestettävissä olevan tiedon tehokkaaseen käyttöön tarkoitettu binäärihakupuu sekä sosiaalisen median kaverisuhteet.

Visualisointivalinnat ja havaitsijan vaikutus

Visualisointivalinnoilla tarkoitan tutkielmassa valintoja, joita tehdään visualisointia luodessa. Näitä ovat esimerkiksi visualisointitapa, solmujen ja kaarien sijoittelu, värien käyttö ja visualisoinnin dynaamisuus tai staattisuus. Tutkielmassa kävi ilmi, ettei ole olemassa mitään yleisiä parhaita käytäntöjä verkkojen visualisointiin, vaan sopivat valinnat riippuvat aina tilanteesta.

Käytän tutkielmassa visualisointitavoista termejä yleinen ja sovellettu visualisointi. Yleinen visualisointi tarkoittaa perinteistä tyyliä, jossa solmut ja kaaret piirretään ympyröinä ja viivoina. Sovellettu visualisointi taas on esimerkiksi käyttöliittymässä tehtävä visualisointi, jossa solmut ja kaaret esitetään yleisestä visualisoinnista poikkeavalla tavalla. Esimerkki tällaisesta visualisoinnista on tiedostoselaimen tiedostojärjestelmästä tuottama visualisointi. Tiedostojärjestelmä on verkkomuotoinen tietorakenne, jota voi hyvin mallintaa myös yleisellä tavalla. Yleensä sovellettu visualisointi sopii kuitenkin paremmin tiedostojärjestelmän selaamiseen.

Visualisointivalinnan lisäksi toinen tärkeä tekijä on solmujen ja kaarien sijoittelu. Tärkeintä on, etteivät kaaret risteä tarpeettomasti ja solmujen välissä on riittävästi tilaa. Toisaalta hahmolakien (eng. Gestalt principles) mukaan lähellä toisiaan olevat solmut mielletään kuuluviksi yhteen, eli sijoittelua voi käyttää myös solmujen ryhmittelyyn.

Myös väreillä on visualisoinnissa merkitystä. Lähtökohtaisesti värejä kannattaa käyttää, koska ne parantavat mieleen painumista ja voivat selkeyttää visualisointia. Vaarana on liika väreihin nojaaminen ja värien valitseminen huonoilla perusteilla. Havaitsemisen kannalta estetiikkaa tärkeämpää on, että värit erottuvat toisistaan eivätkä ole ristiriidassa niihin liittyvien mielleyhtymien kanssa.

Vaikka värien käyttö on lähtökohtaisesti hyvä asia, tulee huomioida myös värisokeat havaitsijat. Värejä kannattaa siis käyttää apuna, mutta visualisoinnin tulisi olla tulkittavissa myös harmaasävyisenä. Tutkielmassa tuli esiin havaitsijan vaikutus myös muissa tilanteissa: sukupuolten välillä vaikuttaa olevan eroa havaitsemistehokkuudessa, samoin iällä on merkitystä. Näistä tarvitaan kuitenkin jatkotutkimusta.

Justinin ja palvelunhallinnan näkökulma

Kandiseminaariesityksen lisäksi pääsin esittelemään tutkielman tuloksia kaikille justineereille joulukuun etätapaamisessa. Oli hienoa päästä kertomaan aiheesta, joka kiinnostaa paitsi itseäni, selvästi myös yleisöä. Esitykseen valmistautuessani pääsin kunnolla miettimään, miten palvelunhallinta ja omat työtehtäväni liittyvät verkkomuotoisten tietorakenteiden visualisointiin. Työkaverit myös linkkasivat esityksen jälkeen mielenkiintoista tutustuttavaa – en ollut aiemmin kuullut esimerkiksi tietokantajärjestelmästä, joka on erikoistunut verkkomuotoisen tiedon tallentamiseen.

Työskentelen Justinilla tuotekehityksen parissa, ja tärkeänä työtehtävänä on erään vielä julkaisemattoman palvelunhallinnan tuotteen prototyypin kehittäminen. Palvelunhallintaan liittyvistä tietorakenteista monet ovat verkkomuotoisia, esimerkiksi palvelusalkun rakenne ja erilaiset tietokantakuvaukset. Tutkielman tuloksia voi siis soveltaa suoraan omassa työssä, ja olenkin tarkastellut käyttöliittymässä tekemiäni valintoja tutkielman tekemisen jälkeen uusien lasien läpi. Yksi konkreettinen esimerkki on pelkkien värien käyttö jonkin asian merkitsemiseen. Vaikka minulle nyt on päivänselvää, ettei visualisoinnissa pelkkään väriin nojaaminen ole hyvä asia, en välttämättä olisi tullut ajatelleeksi sitä, ellei se olisi tullut esiin tutkielmassa. Pelkkiä värejä käyttämällä värisokea henkilö ei saisi lopullisesta tuotteesta kaikkea irti.

Ennen kaikkea koen hyödylliseksi, että osaan nyt kiinnittää verkkojen visualisoinneissa eri tavalla huomiota yksityiskohtiin. Kun piirsin käyttöliittymään valikkoa, en edes tajunnut, että oikeastaan visualisoin puumuotoista tietorakennetta. Nyt taas osaan soveltaa tutkielmassa oppimiani asioita myös kyseisen valikon tapauksessa. Tutkielmaa tehdessä tutustuin yleisesti visualisointeihin, ja monet tuloksista ovat sovellettavissa yleisesti visualisointiin verkkojen lisäksi.

Yhteenveto

Monimutkaisen, verkkomuotoisen tiedon käsitteleminen on olennainen osa Justinin toimintaa. Visualisointi on tärkeä työkalu suurten tietomäärien hahmottamisessa. Justinilla verkkomuotoisten tietorakenteiden visualisointia tarvitaan käyttöliittymien lisäksi esimerkiksi palvelunhallinnan konsultointitehtävissä. Kandi antoi minulle mahtavat eväät lähteä tutkimaan visualisointien maailmaa entistä syvemmältä, ja tutkielman aikana tulleista tiedoista on varmasti hyötyä pitkälle tulevaisuuteen.

En kirjoittanut kandiani lähtökohtaisesti työelämän tarpeisiin, vaan oman mielenkiinnon ja ohjaajan suositusten pohjalta. Aihe oli kuitenkin tarpeeksi lähellä nykyisiä työtehtäviäni ja Justinin toimintaa ylipäätään, että voi hyvillä mielin sanoa sen olleen hyödyksi myös töissä. Justinin Akin sanoin: ”Näistä opinnäytetöistä löytyy aina hyödyllisiä ideoita ja löydöksiä!”

Lisätietoa

Tämä blogi pohjautuu 8. joulukuuta 2020 palauttamaani kandidaatintyöhön ”Visualisointivalinnat verkkomuotoisten tietorakenteiden havaitsemisessa” sekä omiin havaintoihini. Blogin kirjoittamisen aikaan kandidaatintyö on arvioitu, mutta odottaa vielä julkaisua.

Kuvat ovat kandityötä ja seminaariesitystä varten itse piirtämiäni. Lisätietoa kuvien laatimisesta löytyy osoitteesta https://github.com/samporapeli/kandidaatintyon-visualisoinnit.


Tämän kevään aikana kerromme Justinilla tehdyistä tuoreista opinnäytetöistä. Sampo Rapelin Visualisointivalinnat verkkomuotoisten tietorakenteiden havaitsemisessa on sarjan ensimmäinen osa. Pysy kuulolla!

Julkaistu 25.01.2021

Sampo Rapeli

Tuotekehitysharjoittelija, Partner sr@justin.fi Lue henkilöesittely

Aiheeseen liittyvää sisältöä