Koulutuksen laiminlyönnillä voi olla organisaatiolle kova hinta
Kaikkihan me tiedämme, että kun organisaatioissa on tiukemmat ajat, aletaan etsiä säästökohteita. Vanha vitsi on, että myynti ja markkinointi ovat yleensä ensimmäisenä tulilinjalla, mutta leikkuri voi kohdistua myös henkilöstön koulutukseen. Säästäminen ei tietenkään aina ole syynä koulutuksen laiminlyöntiin, vaan se voi yksinkertaisesti olla ymmärryksen puute osaamisen kehittämisen laiminlyönnin seurauksista.
OECD:n eri maiden koulutusjärjestelmiä vertailevasta raportista ilmenee, että Suomessa perus-ja toisella asteella käytetty raha on pienentynyt tasaisesti per oppilas vuodesta 2012 lähtien. Samaan aikaa Suomen kouluissa oppilaiden oppimistulokset laskevat.
Aikuisten, työelämässä olevien ihmisten, koulutuksesta vastaa suurelta osin yksityinen taho ja maksajana ovat organisaatiot veronmaksajien sijaan. Periaate on kuitenkin sama. Panostus koulutukseen on panostus henkilön osaamiseen ja sitä kautta organisaation tai jopa koko yhteiskunnan potentiaaliin. Puhutaan elinikäisestä oppimisesta, mutta mahdollistetaanko se organisaatioissa aidosti?
Seuraavassa muutamia uhkakuvia, jotka voivat toteutua, jos koulutus nähdään vain säästökohteena tai ymmärrys sen merkityksestä on heikkoa.
1. Mahdollisuus innovaatioihin heikkenee
Jos käytössä olevan teknologian mahdollisuuksia ei tunneta tai asiakaskokemuksen suunnittelua ei osata tehdä, voi moni innovaatio jäädä syntymättä. Innovaatioilla yritys voi saada kilpailuetua tekemällä jotain sellaista, mitä kilpailijat eivät vielä tee. Tällaiset erottuvuustekijät ovat kriittisessä roolissa yhä tiukentuvassa kilpailussa.
2. Työn laadun vaihtelu
Osaamisen puute voi näkyä työn laadun vaihteluna. Pahimmillaan tuotoksia joudutaan korjaamaan tai tekemään työ kokonaan uudestaan. Sanomattakin on selvää, että se johtaa organisaatiossa ajan ja rahan haaskaukseen. Tällä voi olla myös hyvin negatiivinen vaikutus asiakaskokemukseen.
3. Työssä viihtymisen heikkeneminen
Osaamisen puute voi olla työntekijälle hyvinkin turhauttavaa erityisesti silloin, jos organisaatio ei tarjoa mahdollisuutta kouluttautumiseen. Tämä johtaa helposti motivaatiohaasteisiin ja työssä viihtyvyyden alenemiseen. Henkilöstön tyytymättömyys ja tuottavuus sopivat harvoin samaan lauseeseen.
4. Johtajuusongelmat
Henkilöstö tulisi nähdä organisaation voimavarana ja siihen panostaminen koulutuksen muodossa strategisena investointina. Tämän laiminlyöminen voi vaikuttaa suoraan yrityksen tulokseen. Lisäksi henkilöstö voi kärsiä luottamuspulasta johtoa kohtaan.
5. Itseohjautuvuuden puuttuminen
Koulutuksen puute voi aiheuttaa työntekijän itseohjautuvuuden puutetta. Henkilö ei kykene tehokkaaseen itsenäisen työskentelyyn ja tämä voi näkyä ns. liiallisena riippuvuutena esihenkilöstä. Tällä voi olla myös kerrannaisvaikutus työntekijän kollegoiden keskuudessa, jolloin useampi ihmisen osallistuu työn opastamiseen. Mitä enemmän työaikaa tähän kuluu, sitä suurempi on vaikutus työn tuottavuuteen.
6. Organisaatiomuutoksen epäonnistuminen
Jonkin suuremman muutoksen läpivieminen organisaatiossa voi olla vaikeaa. Ongelmien juurisyy ei välttämättä ole yksittäisten työntekijöiden puhdas muutosvastarinta tai jääräpäisyys, vaan osaamisen puute ja sitä kautta epävarmuuden tunne. On paljon esimerkkejä muutoksista, joissa ihmisten muutosjohtamista on aliarvioitu. Koulutus on yksi kyseisen alueen tärkeistä työkaluista. Pahimmassa tapauksessa muutos epäonnistuu ja organisaatio on heittänyt paljon resursseja hukkaan.
Yhteenvetona voidaan todeta, että koulutus ei pelkästään lisää henkilöstön taitoja ja organisaation kyvykkyyksiä. Se vaikuttaa myös työympäristön viihtyvyyteen ja henkilöstön motivaatioon. Yleensä nämä kaikki näkyvät positiivisesti asiakaskokemuksessa ja organisaation tuloksessa.
Jos kaipaat yksittäistä palveluhallinnan koulutusta tai haluaisit kehittää jotain organisaatiosi kyvykkyyttä, kysy meiltä neuvoa.
Voit tutustua Justinin timanttisiin koulutuksiin täällä:
» Koulutuspalvelut (justin.fi)
Julkaistu 21.09.2023