Kouluttamisen ja kouluttautumisen haasteista yksi suurimmista on ajankäyttö

Olen huomannut työurani aikana, että monissa organisaatioissa kipuillaan kouluttamisen ja kouluttautumisen kanssa.

Koulutuksenhan tulisi vahvistaa henkilön omaa osaamista ja sitä kautta parantaa organisaation kyvykkyyttä toimia sille tärkeillä osa-alueilla paremmin ja tehokkaammin. Toisaalta koulutuksessa oleva ihminen on poissa omasta työstään tai hänen ainakin tulisi olla. Jatkuva työtehtävien hoitaminen kesken koulutuksen luonnollisesti haittaa oppimista. Koetaan, että asiakkaan kysymyksiin pitää vastata tai tuotannollinen ongelma ratkaista, jos varahenkilöjärjestelyjä ei ole tehty syystä tai toisesta.

Kouluttajana olen itse törmännyt organisaatioissa seuraaviin haasteisiin ja kysymyksiin henkilöstön kouluttautumiseen liittyen

  • Konkretian puute koulutettavan näkökulmasta. Linkki jokapäiväiseen tekemiseen on heikko ja opittua asiaa voi olla vaikea soveltaa omassa työtehtävässä. Tästä on haittaa sekä koulutettavalle että organisaatiolle kyvykkyyden kehittämisen näkökulmasta.
  • Oikeanlaista koulutusta voi olla vaikea löytää. Mikä on tietyn kyvykkyden kannalta kaikkein hyödyllisintä?
  • Koulutukseen käytetty aika ja sen suhde saatuun hyötyyn. Koulutuksessa voi kulua pitkiäkin aikoja kerrallaan. Saadaanko käytetystä ajasta ja vaivasta haluttu hyöty?
  • Suunnitelmallisuus puuttuu. Onko kouluttautumiselle selkeä suunnitelma, voidaanko koulutuksista muodostaa selkeä polku kohti tavoitekyvykkyyttä?

Oppimisprosessi on pohja onnistuneelle oppimiskokemukselle

Oppimisprosessi on luonnollisesti tärkeää ymmärtää koulutukseen osallistujien kannalta. Tämä luo pohjan onnistuneelle oppimiskokemukselle ja toimii hyvänä ohjenuorana kouluttajalle. Tunnustan, että itse sorrun toisinaan miettimään liikaa omia opetusmenetelmiäni, materiaalien juoksutustatapaa tai niiden graafista ulkoasua. Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää, miten ihmiset oppivat.

Lassi Pruuki tarkastelee kirjassaan Ilo opettaa, Tietoa, taitoa ja työkaluja (Edita Publishing Oy 2008) ensisijaisesti oppimisprosessia, ei niinkään opetuksen vaiheita. Hän jakaa oppimisprosessin neljään vaiheeseen ja kuvaa opetuksen tehtäviä oppimisprosessin kussakin vaiheessa:

  1. Orientoituminen: aikaisemman tiedon aktivointi
  2. Uuden aineksen prosessointi:
    • Aiemmin opitun tarkentaminen, täydentäminen ja laajentaminen
    • Havainnollistaminen ja konkretisointi
    • Käsitteellistäminen ja abstraktioiden luonti
  3. Opitun aineksen koostaminen ja soveltaminen: asian tai ilmiön olennaisten piirteiden jäsentäminen ja opitun soveltaminen käytäntöön
  4. Opitun reflektointi: oppimisen pohtiminen ja itsearviointi.

Mielestäni yllä mainitut vaiheet ja tehtävät ovat oiva muistilista mitä tahansa koulutusta suunniteltaessa.

Ratkaisuna koulutuspolut

Meidän tulee siis ymmärtää sekä organisaation koulutuksen haasteet sekä tyypillinen oppimisprosessi, jotta pääsemme ratkomaan alussa listattuja ongelmia.

Uskomme Justinilla, että alla olevat asiat tuovat helpotusta organisaation koulutushaasteisiin:

  • Koulutus ottaisi huomioon erityisesti konkretian eli tässä tapauksessa sen, miten opittua asiaa voidaan käyttää hyväksi niin omassa työtehtävässä kuin koko organisaation mittakaavassa.
  • Koulutuksille olisi määritelty tavoitekyvykkyys, joka vastaa organisaatioissa tarvittavaa osaamisprofiilia.
  • Koulutuspolku kohti tavoitekyvykkyyksiä koostuisi erillisistä koulutuspaketeista, jolloin ajankäytön suunnittelu olisi helpompaa.
  • Jokainen koulutuspaketti toisi lisäarvoa organisaatiolle osaamisen muodossa.
  • Yksittäisen koulutuspaketin kesto olisi optimoitu opittavaan asiaan nähden niin, että asiantuntija ei olisi poissa vahvuudesta useita päiviä kerrallaan.

Näin oppimisesta syntyy sekä oppijan että organisaation kannalta mielekäs oppimispolku, joka aidosti tukee ja auttaa päivittäisessä työssä sekä motivoi etsimään ja oppimaan uutta pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti.


Olemme parhaillaan Justinilla työskentelemässä juuri näiden asioiden parissa, jotta voisimme tukea paremmin organisaatioita tärkeiden kyvykkyyksien kehittämisessä.

Haluatko tietää lisää?

Muotoilevan palvelunhallinnan käsikirja on nyt tarjolla myös englanninkielisenä versiona Amazonissa ja justinshop.fi:ssä. Suomenkielinen versio löytyy edelleen täältä.

Tsekkaa Justin Youtube kanavalta Muotoilevan palvelunhallinnan sisältöjämme. Tarjolla mm.

  • ÄTK – Älykäs tietojen käsittely,  jossa tutustutaan toiminnallisen arkkitehtuurin saloihin. Toiminnallinen arkkitehtuuri mahdollistaa sisäisten tukijärjestelmien, niiden toiminnallisuuksien ja niissä käsitellyn tiedon suunnittelun ja kuvaamisen älykkäällä tavalla.
  • Palvelun monet kasvot: Onko olennaista ymmärtää syvällisemmin palveluja ja niiden luonnetta sekä rakennetta? Mikä on tai mitä tarkoittaa sana “palvelu”? Mikä on palvelun ja tuotteen ero? Videossa mietitään, mitä ovat erilaiset palvelut ja niiden rakenteet. Pohdimme myös, miksi palvelumallin ja rakenteiden ymmärtäminen on tärkeää palveluorganisaation kannalta.
  • Palvelustrategia: Palvelustrategia vastaa kysymyksiin “mitä” ja “miten”. Mitä ja minkälaisia arvoa tuottavia palveluja me tuotamme asiakkaillemme ja miten ja millä kyvykkyyksillä näiden palveluiden tuottaminen tapahtuu. Palvelustrategiatyön konkreettinen lopputulos on palvelutarjooma, joskaan palvelustrategia ei määrittele yksittäisiä palvelutuotteita vaan ennemminkin tekee linjauksia ja maalaa suuntaviivoja, joiden pohjalta organisaatio pystyy kehittämään ja tuottamaan asiakkaiden tarpeet täyttäviä palveluja.
  • CMDB A-B-C: Mikä on CMDB ja mitä hyötyä sen käytöstä on palveluorganisaatioille. Lisäksi listataan 4 tärkeintä asiaa jotka pitää huomioida CMDB:n ja konfiguraationhallinnan käyttöönotossa.

Jos et vielä seuraa meitä LinkedIn:ssä, niin voit korjata asian helposti täällä: https://www.linkedin.com/company/justin-group-oy/

Julkaistu 17.10.2022

Mika Lyytinen

Tuoteryhmäpäällikkö | Partner ml@justin.fi Lue henkilöesittely

Aiheeseen liittyvää sisältöä