
Konfiguraationhallinta ja Gordionin solmu
Aki Lähteenmäki | 24.11.2015On vanha vitsi, että jos suunnitelmissa on konfiguraationhallinnan prosessin ja CMDB –työkalun käyttöönotto, nopein ratkaisu selvitä tilanteesta ehjänä on unohtaa koko juttu

Mikä on tuotteen ja palvelun raja? Todellisuudessa ne kulkevat usein käsi kädessä, sillä pelkällä tuotteella on vaikea menestyä. Keskeinen kilpailutekijä on palvelu.
Moni pohtii, missä menee raja tuotteen ja palvelun välillä. Todellisuudessa ne kulkevat usein käsi kädessä, ja niiden merkitys riippuu tilanteesta. Tuotteet voivat olla fyysisiä esineitä, informaatiota, konsepteja tai monia muita asioita. Jokaisella tuotteella on suunniteltu potentiaalinen arvo asiakkaalleen, mutta tämä arvo ei realisoidu ilman palvelun tukea. Palvelu voi mahdollistaa tuotteen toimituksen, sen käytön tukemisen tai lisäarvon tuottamisen. Tässä piilee palvelullistumisen ydin: nykyajan markkinoilla pelkillä tuotteilla on vaikea menestyä, sillä palvelut ovat nousseet keskeiseksi kilpailutekijäksi.

Länsimaiset markkinat ovat täynnä tuotteita, ja kilpailu niiden välillä on kovaa. Pelkkien tuotteiden varaan rakennettu liiketoiminta ei enää riitä markkinoilla erottautumiseen. Palvelullistuminen – eli tuotteen myymisen sijaan asiakkaan tarpeiden ympärille rakennetun palvelun tarjoaminen – on tehokas tapa erottua ja luoda lisäarvoa. Richard Normannin (2001) mukaan arvonluonti tapahtuu yhä enemmän asiakasrajapinnassa, jossa palvelut mahdollistavat tuotteiden potentiaalisen arvon hyödyntämisen.
Palvelut siis mahdollistavat syvemmän asiakassuhteen, joka perustuu jatkuvaan vuorovaikutukseen ja asiakkaan tarpeiden ymmärtämiseen. Esimerkiksi ohjelmistoyritykset tarjoavat jatkuvaa asiakastukea, räätälöityjä käyttöönottopalveluita ja päivityksiä, jotka varmistavat, että asiakas saa maksimaalisen hyödyn tuotteestaan. Tämä ei ainoastaan lisää asiakastyytyväisyyttä, vaan myös sitouttaa asiakkaan pidemmäksi aikaa yrityksen palveluihin.
Jos yritys nojaa pelkästään tuotteiden myyntiin, se saattaa törmätä moniin haasteisiin.
Esimerkiksi Vargo ja Lusch (2004) esittävät palveludominanttisen logiikan (SDL), jonka mukaan arvonluonti tapahtuu yhteistoiminnassa asiakkaan kanssa. Tämä tarkoittaa, että yritysten ei tulisi nähdä itseään vain tuotteiden tarjoajina, vaan arvon mahdollistajina, jotka tukevat asiakasta tuotteen käytössä.

Palvelullistumiseen siirtyminen ei tapahdu itsestään – se vaatii strategisia muutoksia ja asiakaslähtöistä ajattelua. Tässä muutamia keskeisiä huomioita:
Palvelullistuminen ei ole vain hetkellinen ilmiö – se on keino varmistaa yrityksen kilpailukyky myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi Rolls-Royce on menestynyt palvelullistumisen ansiosta siirtymällä pelkkien lentokonemoottoreiden myynnistä ”Power by the Hour” -malliin, jossa asiakkaille tarjotaan moottorien kunnossapito ja toimintavarmuus palveluna. Tämä ei ainoastaan tuo yritykselle jatkuvia tulovirtoja, vaan myös sitouttaa asiakkaat pitkäaikaiseen yhteistyöhön. Pelkillä tuotteilla on vaikea erottua, mutta palveluiden avulla yritykset voivat rakentaa pitkäaikaisia asiakassuhteita ja tarjota arvoa koko asiakaspolun ajan.

Toinen loistava esimerkki palvelullistumisesta tulee Suomesta: hissiyhtiö KONE on onnistunut siirtymään pelkästä hissi- ja liukuporrasvalmistajasta palvelu- ja kokemustoimittajaksi. KONE on kehittänyt älykkäitä huolto- ja ylläpitopalveluita, kuten ennakoivan kunnossapidon ratkaisuja, jotka hyödyntävät data-analytiikkaa ja IoT-teknologiaa. Tämä ei ainoastaan paranna asiakkaiden käyttökokemusta ja turvallisuutta, vaan myös luo yritykselle jatkuvia palvelutuloja ja vahvistaa asiakassuhteita. Organisaatioiden on tärkeää ymmärtää palveluiden merkitys ja integroida ne liiketoimintamalliinsa strategisesti. Asiakaskeskeinen ajattelu ja teknologian hyödyntäminen ovat avainasemassa, kun yritykset siirtyvät kohti palvelullisempaa liiketoimintamallia.
Klikkaa alla olevaa kuvaketta ja syvennä ymmärrystäsi palvelullistumisesta ja palveluiden johtamisesta Muotoilevan Palvelunhallinnan parissa:
