Paluu juurille: 11 oppia IT-palvelutehtaasta ja rahantekokoneesta – OSA 3/3
Tämä on viimeinen osa kolmiosaisesta blogisarjasta, joka kertoo palvelumuotoilun käytännön haasteista ja opeista Pekka Järveläisen uran varrelta.
Blogisarjan ensimmäinen osa löytyy täältä ja toinen osa täältä.
JustIn Group tarjosi mahtavan tilaisuuden päästä palvelutuottajana juurilleni kehittämään IT-palveluita nollasta tuotantoon, ottamaan haltuun lapasesta lähteneitä tai pirstaloituneita kannattamattomia palveluita ja luomaan automatisoituja vaikuttavia sähköisiä palveluita sisäisille tai ulkoisille asiakkaille: palvelutehtaita tai rahantekokoneita.
Innostus on kuin keväällä sonnilla vihreällä laitumella: lupa kehittää on annettu ja kaikki osaaminen voidaan ulosmitata haastavissa ja mielenkiintoisissa asiakasprojekteissa.
Oma urani alkoi Alman tytäryhtiöstä Almare systemsiltä koodarin ja IT adminin pestistä jatkuen lopulta valmentamaan palvelutuotteistusta Telian pääkonttorilla uuden IPTV-alustan lanseerauksessa ja ihan lopulta tavoitteeseeni toimitusjohtajaksi pilvifirmaan.
Mitä on kertynyt takataskuun ja mitä haluan jakaa kokemuksina eteenpäin uudessa roolissa?
Miten palvelutehdas tai rahantekokone syntyy, miten sitä myydään, miten se systematisoidaan ja samalla innovoidaan?
Miten hallintajärjestelmät kuten CMDB liittyy tuotteistamiseen?
Miten datamallit ja arkkitehtuurit palvelee rahantekokoneen rakentamista?
Miten hypätään aitoon palveluun jossa palvellaan päästä päähän ulkoistetussa ympäristössä?
Palvelutuotteistajan 11 haastetta ja oppia:
Haaste 9/11 – Muutosvastarinta: tämä Alivaltiosihteerin lanseerama lintulaji löytää vastustettavaa niin innovaatioista kuin dokumentaatiosta. Kaikki pitäisi Kotterin sääntöjen mukaan osallistaa muutoksen toteuttamiseen, mutta usein silti tuotteistuksessa on tehokkainta pieni moniosaajatiimi jolle annetaan raha ja valta. Mikä on oikea tapa osallistaa ja hallita muutosta?
Oma oppi: osallista, ota pieni ydintiimi mutta jalkauta isosti kouluttaen ja pidä ydintiimi motivoituneena
Haaste 10/11 – Tuntemattoman johtaminen:
Tuotteistamisessa ollaan lähes aina tekemässä uutta. Uusi on usein tuntematon. Miten voi määritellä ja mitata tuntematonta? Miten voi arvioida sen kannattavuuden? Entä asiakkaan odotukset? Entä jos kohde on elefantin kokoinen? Osin tunnettu, osin tuntematon? Samalla kun teemme systemaattisia kuvauksia tunnettuihin ratkaisuihin pitäisi kehittää uusia komponentteja palveluihin joita ei ole vielä edes pilotoitu?
Oma oppi: tunnista tuntematon osa. Ota ketterät menetelmät käyttöön tuntemattoman palasteluun, demot käyttöön, nopeita feedback-analyysejä, startup-mainen toiminta käyttöön ja vesiputousmalli pitämään pakolliset kontrollit ja tunnetut osat hallinnassa
Haaste 11/11 – Startup-maisuus:
moni yritys ja tiimi toimisi nopeammin jos siihen annettaisiin lupa. Startupit on nopeita liikkeissään, koska valta on siellä missä tehdään, mutta riskit on kovat. Joskus kannattaisi ulkoistaa jokin kehitysasia, jotta se tapahtuisi nopeammin, joskus se pitää tehdä jopa salaa isossa organisaatiossa.
Oma oppi: käytä ketteriä tiimejä ja anna niille valtaa ja vapauksia mutta kun tuotoksia alkaa syntyä ja massatuotanto häämöttää, ohjaa niitä vaatimusmäärittelyillä. Rakenna release train ja pidä tiimi innovatiivisena. Safe on hyvä uskonto tehdä ketterää vaatimustenhallintaa isosti
Paljon puhuttu päästä-päähän -ajattelu pitäisi siis omasta mielestäni tuoda käytännön tasolle ja tuotteistuksessa voi olla paras edetä rajatulla alueella ketterästi demoillen, jotta saadaan nopeampaa ohjausta – ja kun suunta on oikea voi potkaista ison hankkeen liikkeelle.
Nyt on palvelutuottajan 11 kokemusperäistä oppia kirjattuna. Lisää oppeja ja keinoja palveluiden tuotteistamiseen löytyy meidän Käytännön palvelusuunnittelu -kurssilta.
Julkaistu 28.09.2017