Enemmän kuin 1000 sanaa

Sujuva kommunikointi ja visuaalisuus ovat merkittäviä menestystekijöitä projektien onnistumisen kannalta.

Miksi? Visuaalisuus auttaa muun muassa asioiden mieleen painumisessa, ongelmien käsittelyssä, sekä projektin erottumisessa muusta yrityksen toiminnasta ja tiedotuksesta. Tästä syystä ulkoasuun kannattaa kiinnittää alusta saakka huomiota, vaikka se saattaa tuntua suuren projektin alussa mitään sanomattomalle ja toissijaiselle yksityiskohdalle. Mitä aikaisemmassa vaiheessa ulkoinen habitus yhdenmukaistuu projektin osana, sitä helpompi sitä on käyttää hyödyksi ja muokata tarpeisiin sopivaksi.

Projektin visuaalisuus

Projektin sisäinen visuaalisuus kannattaa pitää mahdollisimman yhdenmukaisena.Tämä edesauttaa jokaisen pitkän selityksen, kaavion tai lyhyenkin viestin kuuluvan osaksi juuri tätä prosessia ja projektia. Mielikuvat ja mielleyhtymät ovat tärkeä osa uuden omaksumisessa. Aiheeseen liittyvä kuvitus pitää lukijan virkeänä ja aiheen kiinnostavana paljon pidempään, kuin kuvittamaton teksti.
Visuaalisuus projektin sisällä kannattaa pitää paketissa esimerkiksi

• pienellä, tarkasti määritellyllä väriskaalalla
• selkeällä typografialla
• yhdenmukaisilla symboleilla ja kuvituksella
• graafisten elementtien ja esitystavan yhdenmukaisuudella
• saman kaltaisilla pohjilla kaikessa materiaaleissa printeistä isompiin multimedia kokonaisuuksiin

Näitä suunnitellessa kannattaa ottaa tukea yrityksen yleisestä graafisesta ohjeistosta, ja noudattaa sitä, mutta kannattaa myös hieman muuttaa tai rajoittaa juuri nimenomaista projektia varten, jotta erotutaan varsinkin yrityksen sisällä muista projekteista ja yleisilmeestä. Palaan tarkemmin näihin tulevissa kirjoituksissani.

Uudet perspektiivit

Kuvittaminen auttaa ihmisen lateraalista ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä. Eli asioiden lähestymistä ja näkemistä toiselta kannalta. Kuvitus auttaa inhimillistämään isojakin asioita ja varsinkin ongelmia. Useimmiten kovimmatkin möröt pehmenevät ja niiden luonnetta oppii ymmärtämään kun niille annetaan kasvot, ja lupa puhua asiasta ja ongelmista niiden oikeilla nimillä. Tämä tapa on tuttu kaikille suomalaisille, joita on jossain koulutien aikana peloteltu hammaspeikon ja karieksen kuvilla, mutta myös urhoolisilla hammasharjoilla, jotka tarjoavat ratkaisua ongelmaan.

Nimetään ongelma, ja tehdään siitä symboli, joka kuvaa parhaiten ongelman luonnetta. Esimerkiksi joku voisi kuvata firman sisäistä tiedonkulkua portaikkona, josta jokaiselle askelmalle unohtuu pikkuisen tietoa. Entä ratkaisu? Se voisi olla tässä kuvastossa vaikka hissi, joka kulkee sujuvasti suoraan ylhäältä alas kaikille samanlaisena. Ja ratkaisu olisi tiedonkulun virtaviivaistaminen.

Toinen vaihtoehto voisi olla tikkaat, joissa minimoidaan viestistä “matkalle unohtuva tieto” tulkinta voisi olla esimerkiksi jakamalla sama tieto asteittain kaikille. Ensimmäinen symboli ei aina välttämättä ole osuvin, mutta silloin kannattaakin tehdä muutama erilainen ja miettiä niihin ratkaisuja.

Kuvitus muistamisen apuna

Kuvitusta muistamisen apuna ja huomion kerääjänä on tutkittu sekä Suomessa, että kansainvälisesti paljon, ja aiheesta tehdyt tutkimukset osoittavat samaan, eli kuvituksen muistamista tehostavaan vaikutukseen. Kuvien vaikutusta muistamiseen ei siis voi kiistää.

Klassinen, vuoden 1991 Poynter Instituten Eyes on the News tutkimuksessa todettiin, että kuvat katsottiin lehtijutuista 75%-80% mutta leipäteksti huomioitiin vain 25% jutuista, ja luettiin edes puoleenväliin 13%. Tiedonkulun ja siirtämisen kannalta tämä on huono tulos. Mutta huomionarvoista on, että kuvien vieressä olleet jutut ja otsikot luettiin todennäköisemmin, ja kuvan koolla oli vaikutusta huomioon. Ja tärkein: valokuvat ja grafiikka auttoivat jutun säilymistä lukijan muistissa.

Kuten huomaat, tässä alle viidessätoista minuutissa tehdyssä (dis)infograafissa on täysin samat tiedot kuin neljännessä kappaleessa. Kuitenkin se, että luet tätä, todistaa, että kuvalla on huomiota kiinnittävä vaikutus ja tiedämme, että tähän muotoon laitettuna tulos herättää kovemman tunteen ja jää takuulla paremmin muistiin kuin pelkkinä lukuina.

On vissi ero, lukeeko ihminen kymmenen lukua, vai katsooko ne verrattavissa olevasta infograafista, kuten pylväiköstä tai piirakasta. Eli ihminen saa visuaalisen tuen lukemalleen. Tukikuvituksen tulee kuitenkin olla selvä ja tarkoitukseen täysin sopiva. Kuva tai kuvaamistapa ei saa aiheuttaa harhaanjohtavaa tai epäselvää mielikuvaa, tai tällöin se ei palvele tarkoitustaan.

Kuvituksen työkaluja

Kuvituksen tärkein tehtävä on siis välittää viesti ymmärrettävästi, selkeästi ja muistettavasti. Tähän on useampi erilainen työkalu, ja kannattaakin tarkoin harkita ammattilaisen avustuksella, mikä sopii mihinkin tilanteeseen.

• pelkkä teksti – esimerkiksi lyhyet tiedotteet, jossa tekninen painotus
• kuvituskuva – esimerkiksi kun asia halutaan selvittää kuvan avulla
• valokuvakuvitus – auttaa muistiinpainumimsessa
• infograafi – kun halutaan avata ja vertailla lukuja
• sarjakuva – esimerkiksi prosessikuvauksen selkeyttäminen
• storyboarding – myös asioiden selkeyttäminen, mutta vahvemmin tekstipohjainen kuin sarjakuva

Oikean kerrontatavan valitseminen oikeaan kohteeseen on ensiarvoisen tärkeää. Kannattaa miettiä mitä ja miten haluaa sanoa, ja kuinka tärkeästä asiasta on kyse. Mitkä ovat painotukset ja minkä haluat jäävän varmimmin muistiin. Mutta myös ongelmakohdat kannattaa huomioida, että tiedonsiirto pysyy virtaviivaisena ja selkeänä. Myös näistä vaihtoehdoista ja työkaluista kerron paljon tarkemmin tulevissa kirjoituksissani ja avaan myös tarkemmin esimerkkitapauksia.

Visuaalisuudella ja visualisoimisella on siis merkittävä osa onnistuneessa projektissa. Se ei välttämättä ole onnistumisen ehto, mutta monessa tapauksessa se helpottaa maaliin pääsyä ja saattaa tarjota uuden lähestymistavan solmukohtiin. Yrityksen tarpeisiin sovitettu suunnittelu tälläkin saralla on tärkeää, vaikka “yleisö” ja “asiakas” olisikin oma henkilökunta.

Joskus pienillä asioilla on maaliin tultaessa suuri merkitys. Ja ne voi välittää tietoa enemmän kuin 1000 sanaa.

Julkaistu 14.10.2015